Sosiaalinen media on hallinnut markkinointi- ja viestintäalojen ammattilaisten keskusteluja jo jonkin aikaa; viime vuosien aikana se on noussut sivuroolista pääosan esittäjäksi. Nämä ammattilaiset, jotka ovat iso-osa oman alamme asiakkaista joutuvat nykyään työkseen päivittäin miettimään blogeja, Twitteriä, YouTubea, Facebookia, Pinterestiä, LinkedIniä ja Google+ etc.Tästä syystä painoalan ammattilaisten on syytä ymmärtää sosiaalista mediaa oman yrityksensä kannalta niin, että tavoittavat omat asiakkaansa sekä niin, että myös heidän asiakkaansa tavoittavat kohderyhmänsä.
Sosiaalisen median maailma koostuu alati kasvavasta kokoelmasta internet-pohjaisia sovellusalustoja, joita ihmiset käyttävät viestiäkseen virtuaalimaailmassa luomalla, jakamalla ja vaihtamalla tietoa ja ideoita. Monet näkökohdat erottavat sosiaalisen median perinteisestä mediasta, etenkin toistuvuus, välittömyys, ulottuvuus ja se, että sisältö on käyttäjän luomaa; interaktiivisuus.
Silmäys sosiaaliseen mediaan
Suosituimmat kansainväliset sovellusalustat ovat LinkedIn, Facebook ja Twitter.
-
LinkedIn: Vuodesta 2003 LinkedIn on kerännyt ammattilaiset kommunikoimaan toistensa kanssa. Siinä on yli 225 miljoonaa käyttäjää yli 200:sta maasta. Käyttäjä rekisteröityy, luo henkilökohtaisen profiilin, lisää tuttujaan omiksi yhteyshenkilöikseen, kommunikoi, jakaa tietoa, videoita, linkkejä tai muuta sisältöä. Käyttäjät voivat myös liittyä eri yhteisöihin, jotka voivat olla työpaikan, ammatin, teollisuuden alan tai vaikka harrastuspaikan organisoimia yhteisöjä.
-
Facebook: Facebook on valloittanut maailmaa vuodesta 2004 ja on maailman suurin netissä toimiva yhteisö 1,2 miljardilla aktiivisella käyttäjällään. Siellä pitää rekisteröityä ja luoda oma profiili. Sen jälkeen omia tuttavia lisätään kavereiksi ja heidän kanssaan voi viestitellä, jakaa informaatiota, kuvia, videoita ja muuta sisältöä. Käyttäjät voivat myös liittyä erilaisiin intressi-ryhmiin, joita organisoi esim. työpaikka, koulu, jääkiekkojoukkue tms. Joka 20. minuutti Facebookissa jaetaan miljoona linkkiä.
-
Twitter: pienois netti-päiväkirja, joka aloitti vuonna 2006. Siellä jaetaan tietoa, kuvia ja linkkejä enintään 140 kirjasimen pituisena’ twiittinä.’ Twitterissä on jo yli 550 miljoonaa käyttäjää ja uusia tulee 135 000 päivätahtia. Twiittejä lähetetään yli 190 miljoonaa päivittäin.
-
Instagram: Netissä toimiva kuvien ja videoiden jakamiseen tarkoitettu yhteisö, joka perustettiin vuonna 2010. Käyttäjät voivat jakaa ottamiaan kuvia ja videoita, käyttää digitaalisia suodattimia ja edelleen jakaa ne esim. Facebookissa ja Twitterissä. Tänne ladataan joka päivä 5 miljoonaa kuvaa.
-
Vine: vuonna 2012 julkaistu Twitterin omistama matkapuhelin sovellus, jonka käyttäjät voivat kuvata ja julkaista enintään 6 s. mittaisia filmejä, jotka voi jakaa tai sulauttaa esim.Twitteriin ja Facebookiin.
-
YouTube: Vuodesta 2005 asti toiminut videoiden jakamiseen tarkoitettu sivusto, johon voi ladata videoita, katsella ja jakaa niitä. Joka minuutti tänne laitetaan 100 tunnin edestä ohjelmaa. YouTube on toiseksi käytetyin hakukone netissä.
YouTube, Vine ja Instagram ovat sisältökeskeisiä – ne toimivat isäntänä sisällölle, joka jaetaan muualla; esimerkiksi käyttäjän Facebook- tai Twitter-tilillä.
Taas kerran elefantti huoneessa on Kiina: maailman suurin sosiaalisen median markkina maailmassa, 600 miljoonaa aktiivista käyttäjää, joiden pääsyä maan rajojen ulkopuolella oleviin yhteisöihin rajoitetaan. Tosin viimeisimmän tiedon mukaan tämä saattaa olla muuttumassa joillain alueilla, jotta voidaan edistää taloudellista kasvua.
Tutkimus: Suomalaisyritysten digihuumassa unohtuu verkkodatan seuranta ja mittaaminen
Digitaalisen liiketoiminnan kiihdyttämö Dicole Oy toteutti “Data, mittaaminen ja analytiikka yrityksissä“ -tutkimuksen yhteistyössä Suomen Markkinointiliitto ry:n, analytiikkapalveluita tuottavan Cuutio Oy:n ja liikkeenjohdon valmennusta tarjoavan J-Impact Oy:n kanssa.
Tutkimuksesta selviää, miten kotimaiset yritykset seuraavat, mittaavat ja hyödyntävät verkosta saatavilla olevaa dataa nykyisellään, sekä miten datan ja analytiikan rooli ja mahdollisuudet nähdään eri liiketoiminnoissa nyt ja tulevaisuudessa.
“Data on keskeinen liike-elämän trendi ja sen ymmärtäminen on noussut päätöksentekijöiden prioriteettilistan kärkeen. Datan keräämisen, mittaamisen ja analytiikan avulla kotimaiset yritykset voivat palvella asiakkaitaan paremmin ja menestyä verkossa ja kansainvälisillä markkinoilla”, kommentoi Dicolen toimitusjohtaja, digitaalisen median asiantuntija Teemu Arina.
“Vaikka tahtotilana on siirtyä dataan perustuvaan päätöksentekoon ja optimointiin, niin nykyisellään mahdollisuudet datan ja analytiikan hyödyntämiseen ovat vielä lapsen kengissä. Tämä koetaan kuitenkin keskeisenä oppimiselle ja kehitykselle, sekä kilpailukyvyn säilyttämiselle”, toteaa Dicolen kehityspäällikkö Tiina Neuvonen.
Tutkimusaineisto koostuu 17 merkittävän kotimaisen yrityksen ja yhteisön keskeisen edustajan teemahaastattelusta sekä verkkokyselystä, johon vastasi 62 henkilöä eri organisaatioista.
Tutkimuksen keskeiset löydökset ovat seuraavat:
- Nopean digitalisoitumisen huumassa tulosten seuranta ja mittaaminen on unohtunut; paine saada todellista tietoa toimenpiteiden kannattavuudesta ja toimivuudesta kasvaa.
- Lähes 80 % yrityksistä ei ole määrittänyt selkeitä menestyksen mittareita verkossa tehtäville toimenpiteille.
- Vain noin 15 % vastaajista kertoo analytiikan seurannan kuuluvan päivittäisiin työrutiineihin.
- Kuitenkin noin puolet yrityksistä on investoinut verkon kuuntelu-, analytiikka- ja mittaamispalveluihin.
- Keskeisenä haasteina koetaan, että analytiikka jää irralliseksi, jos sitä ei yhdistetä liiketoiminnan avainmittareihin. Ongelmana koetaan myös kun dataa ei ole saatavilla ymmärrettävässä muodossa tai sitä ei osata analysoida.
- Yritykset rakentavat nyt vauhdilla valmiuksiaan kerätä dataa ja hyödyntää analytiikkaa päätöksenteossa. Reaaliaikainen seuranta, systemaattinen mittaaminen ja dataan perustuva jatkuva oppiminen haastavat perinteiset johtamisen mallit ja mittaristot.
Linkki tutkimusraporttiin: http://dicole.lnk.to/data-analytiikka-yrityksissa
Lisätietoja tutkimukseen liittyen:
Kehityspäällikkö Tiina Neuvonen
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
+358 405387930
Konsultti Petra Kaipio
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
+358 452023042
Dicole Oy on digitaalisen liiketoiminnan kiihdyttämö. Yritys on vuodesta 1998 lähtien tutkinut ja kehittänyt ratkaisuja yhteisöllisten verkkopalveluiden ja datan hyödyntämiseksi liiketoiminnassa. Palveluita ovat muun muassa digihankkeiden johdon konsultointi, esiselvitykset, sisäisten ja ulkoisten työtapojen ja viestinnän kehittäminen sekä valmennus. Asiakkaiden toimialoina ovat olleet esimerkiksi media, IT, vähittäiskauppa, palvelu, pankki ja vakuutus, koulutus, julkishallinto ja startup-yritykset. Toiminnan avainsanoja ovat varsinkin sosiaalinen media, yhteisöalustat, avoin innovaatio, asiakaskeskeinen palvelukehitys, dataan perustuva liiketoiminnan kehitys ja verkkoanalytiikka. Yrityksen verkkosivu: http://www.dicole.com
